Hyvinvointi kiinnostaa – IG Q&A 1.

Kirjoittanut Katarina Tunturi 3 viikkoa sittenEi kommentteja
Etusivu  /  Blogi  /  Hyvinvointi kiinnostaa – IG Q&A 1.

 

Kuva: Sonja Aiello

Aurinkoista alkanutta heinäkuuta!

Kysyin mun IG storyssä teiltä aiheita blogiin ja vastaan nyt tässä tekstissä muutamaan kysymykseen. Kysymyksiä tuli kymmenittäin, joten niistä riittää jutun juurta myös tuleviin teksteihin. Suurin osa liittyi hyvinvoinnin eri osa-alueisiin,  seuraavassa vastauksia poimintoihin.

Mikä sinusta on kaiken hyvinvoinnin perusta?

Tähän vastaan, että kyllä se on rakkaus. Rakkaus itseen ja lähimmäisen rakkaus. Miten itseään rakastava ihminen sitten toimii? Näkisin, että sellainen ihminen lähtökohtaisesti olisi vahvoilla. Hyvinvointia ei oikeasti voi  suorittaa, mutta olen sitä mieltä, että terve itsekuri edesauttaa ylläpitämään perusrutiineja, joilla on iso vaikutus arjessa, aivan kaikkeen. Perusrutiineilla tarkoitan säännöllistä liikkumista, riittävää lepoa ja esimerkiksi, noh, sitä  paljon puhuttua tasaista ruokarytmiä. Nämä eivät tietenkään paikkaa sitä tosiasiaa, että omat arvot pitää tietää ja niitä pitää toteuttaa. Ydinarvojen mukaan eläminen tuntuu hyvältä ja oikealta.  Nämä elementit kuuluvat ainakin hyvään elämään. Omia arvoja ja ajankäyttöä on hyvä arvioida, jos fiilis on jatkuvasti negatiivinen.

Toki en voi väittää, että olen oikeassa, mutta monen kohdalla  säännölliset hyvät elämäntavat ja hyvä kunto vaikuttavat mielialaan ja hyvään oloon todella paljon. Olen itse liikkunut aina, myös kaikissa elämän kriiseissä liikunta on kantanut ja antanut voimaa päiviin, sillä on valtaisa vaikutus.

Liikkumisen hyviä puolia; energiatasot nousevat, stressitasot laskevat, itseluottamus ja yleinen tyytyväisyys omaan itseen kasvaa.  Jos tietää miltä tuntuu voida hyvin, tietää jo avaimet omaan hyvinvointiin.  Se ei ole mystiikkaa, vaan arjen hyvältä tuntuvia valintoja. Henkinen puoli ruokkii fyysistä ja päin vastoin. Minulle hyvinvointia tuo ihmiset elämässäni, itseni toteuttaminen työssä, treenaaminen ja liikunta, luonto sekä riittävä määrä vapaa-aikaa ja lepoa. Tiedän tarvitsevani unta tarpeeksi, siihen asiaan satsaan ja iltarutiinit tukee rauhoittumista hyvään uneen.

Henkisen puolen virkistymistä pidän yhtä tärkeänä kuin fyysistä, joskus parasta irroittelua on se, että lähden ystävien kanssa viettämään iltaa,  useimmiten minua virkistää jo se, että saan viettää yhden päivän viikossa laiskotellen tekemättä oikeastaan mitään, se on ihanaa. Hyvä seksielämä tuo myös elämään  enemmän iloa, satsakaa seksielämään, se kannattaa! On seksi sitten parisuhdeseksiä, sooloseksiä tai jotain muuta, vaikuttaahan se ihmiseen hyvin energisoivasti, sitä en vähättelisi koskaan.

Teetkö sellaista työtä joka innostaa ja jossa pääset toteuttamaan itseäsi? Itse teen työtä, joka on hyvin intensiivistä, mutta antaa minulle todella paljon merkitystä elämään, saadessani olla osallinen niin monen ihmisen elämässä tsempparina.

Olen rehellinen, eniten voimaannun itse kuitenkin treenistä, sen jälkeen tuntuu että pystyn mihin vain. Se on mahtava tunne!  Hyvät toistuvat rutiinit toistuvat arjessani, niistä pidän kiinni.

Uni! Keinot hyvään uneen. Miten huonot unet vaikuttavat elämään?

Iso aihe, mutta tässä muutama vinkki; suunnittele kalenteri, älä siis tee itsellesi kiirettä. Keskity rutiineihin arjessa, samaan aikaan ylös ja samoihin aikoihin rauhoittumaan ja siitä unille.

  Jätä siis suosiolla ’ei tärkeät ’ aikavarkaat arjesta ja luovu turhasta, jotta ehtisit rauhoittumaan pari tuntia ennen yöunille menoa, se kannattaa.  Kannattaako somea plärätä iltaisin? Esimerkiksi kännykkä kannattaa jättää rauhaan viimeistään iltakasin jälkeen. Aina voi edes kokeilla, onko sillä vaikutusta rauhoittumiseen.

Jos kierrokset on kovilla ja et saa unta, stressiä on liikaa, selvähän se. Opettele meditoimaan tai edes rentoutumaan tavalla jolla oikeasti relaat. Malta! Anna levolle aikaa. Priorisoi. Oikeasti, kannattaa luopua jostain, jos ei ole aikaa nukkua. Sinä päätät elämästäsi. Nämä ovat niitä kuuluisia perusasioita, mutta kaikista tärkeimpiä.

Unen puute vaikuttaa etenkin pitkällä tähtäimellä kehoon ja mieleen. Keho ei palaudu, keskittyminen asioihin vaikeutuu, immuniteetti heikkenee, ihminen väsyy, masentuneet ajatukset tulvivat mieleen.

Tarvitset unta joka yö, varastoon ei voi nukkua, joten jos olet väsynyt, miksi et nuku? Mikä on tärkeämpää? Unen puute saa helposti myös syömään enemmän, koska väsyneenä keho hamuaa  esimerkiksi sokeria helpommin. Liikkuminen muuttuu tehottomaksi, kehittyminen ei ole univajeessa pitemmän päälle mahdollista, riskit sairastua kasvaa. Painonpudotus on univajeessa vaikeaa mutta painonkerryttäminen helppoa, keho tarvitsee lepoa, piste.

Pitkäaikainen väsymys syö motivaatiota elämään, vaikka taustalla voi olla vain joissain tapauksissa levon laiminlyönti. Jotkut ihmiset väittävät pärjäävänsä vähemmällä unella, mikä voi olla totta, mutta esimerkiksi valmennustyössäni olen huomannut että uniasiat heijastuvat suoraan treenaamiseen ja oikeastaan kaikkeen muuhunkin. Jos uniasiat ovat huonolla tolalla ja olet väsynyt, kannattaa oikeasti miettiä, mikä on tärkeämpää kuin oma hyvä fiilis, terveys ja se, että jaksaa tarttua asioihin hyvällä fokuksella? Lyhytkestoinen unettomuus ei vielä maata kaada, mutta onhan sekin viesti siitä että jollain osa-alueella on petrattavaa, ei sen kummempaa.  Näihinkin haasteisiin kannattaa hankkia apua, jos kotikonstit ei auta, monesti rutiinien muutos jo edistää parempaa unta.

Haluaisin kuulla miten ja mistä vahva itsetunto tulee?

Kysymys on hyvä ja mielenkiintoinen asia pohtia.  Minun kohdallani itsetuntemusta on tuonut nimenomaan se, että olen uskaltanut tehdä valintoja ja myös sellaisia, joita en tekisi uudestaan. Elämällä oppii ja nimenomaan elämällä rohkeasti. Tavoitteiden saavuttaminen on varmasti lisännyt itsetuntoa, tiedän jo, että pystyn moniin asioihin joihin keskityn todella, mutta tiedän myös, mihin minusta ei ole, kaikkeen ei kannata lähteä, joissain asioissa olen alempaa keskitasoa ja se on  enemmän kuin fine.

Omanarvontunnon sanotaan kehittyvän varhaislapsuudessa, mutta uskon että kaikilla sosiaalisilla suhteilla on itsetuntoon vaikutusta. Mielestäni itsetuntoa tukee avoin suhtautuminen muihin ihmisiin, jokaisen tarina on jollain tavalla kaunis ja arvokas. Sitä arvostaa omaa tarinaansakin eri tavalla, kun muistaa että jokainen ihminen on ainutlaatuinen.  Olen tiennyt jo vuosia, mitkä ovat vahvuuteni ja millä tavalla minun kannattaa elää. Itsetuntoa on vahvistanut myös paljon se, että olen valinnut elämässäni asioita ’sekalaisessa’ järjestyksessä, enkä ehkä asetu siihen perinteiseen muottiin. Tunnen olevani jotenkin vapaa ulkoapäin asetetuista normeista, jos näin voisi asiaa kuvata. Silti koen etten ole sen kummempi tai mitenkään sen erityisempi kuin kukaan muukaan mutta uskallan elää niinkuin lystään.

Haasteet ja kriisit ovat kasvattaneet minua todella paljon  ja olenkin huomannut, että vaikeudet elämässä ovat opettaneet, että monista asioista selviää kun päättää luottaa. Tuntuu hyvältä, kun huomaa, että kestää hyvin pettymyksiä ja suhtautuu epäonnistumisiin oppimisen kannalta, tää on vain elämää hei!

Jos elämä olisi kuin kirja, niin hyppäisitkö suoraan viimeiseen lukuun vai miten toimisit?

Ei, kyllä minä makustelisin huippukohdissa hidastellen ja etenisin rivi riviltä missaamatta mitään. Jos missaisin jonkun luvun, voisin missata paljon ja otan sen  vastaan minkä saan, toki edelleen itse olen käsikirjoittaja ja kuskin paikalla :).

Unelmien tavoittelu elämässä ja sen merkitys?

Unelmointi on aikuisen leikkiä, siinä missä lapsenkin. Kaikkien tulisi unelmoida, jopa päivittäin sillä unelmointi antaa sinulle aikaa ja vapautta päästää irti arjen kaavoista ja normeista.

Unelmointi on aivojen tuotetta  ja uskon että menestyvät ihmiset unelmoivat ja todella toteuttavat unelmiaan askel askeleelta. Joskus olen unelmoinut  ’vain’ tavallisesta energisestä hyvästä arjesta ja se unelma on yhä totta vaikka ajat muuttuvat koko ajan.

Unelmien toteuttaminen voi saada ihmisen todella kukoistamaan  ja ilman niitä helposti tympääntyy ja paatuu. Unelmointi on tietysti vasta se ensimmäinen askel, toinen on tehdä unelmasta tavoite ja toki isot unelmat pitää pilkkoa osiin, mutta mahdollisuudet hyvään elämään on niillä, jotka tekevät unelmista tavoitteita. Saan omista unelmistani lisäjaksamista ja ne saavat minut ponnistelemaan asioiden eteen.  Unelmointi  antaa lisää  ’vapaa-aikaa’ ja se on myös rentouttavaa. Tässähän tuli lueteltua monta syytä unelmoida, UNELMOIKAA <3

Oletko kokenut missään vaihessa ikäkriisiä? T. viikon päästä kolkyt ja aivan paniikissa.

Pientä kriiseilyä oli  vuosi sitten kun 4-kymppiä lähestyi ja se rajapyykki ylittyikin lokakuussa. Ehkä en niinkään murehtinut ulkonäössä tapahtuvaa muutosta vaan nöyräksi minut tekee yhä tänäänkin se, että elämä on oikeasti lyhyt. Meillä kaikilla. Ei kannata valittaa etenkään silloin kuin perusasiat on hyvin.  Kyllähän niitä päiviä tulee, kun tuntee itsensä jo oikeasti ’todella aikuiseksi’, enkä ollenkaan nuoreksi, mutta pidän siitä tunteesta.

Olin nuorempana hyvin itsekriittinen ja iän tuoman armollisuuden myötä oikeasti uskallan olla aidosti oma itseni kaikissa tilanteissa ja se on vapauttavaa, olen myös somessa katseen alla oma itseni, sönkötän sensuroimatta ja sitä rataa. Itsemyötätuntoni on myös hyvä, se on hälventänyt keski-iän kriiseilyä. Jotenkin se tuntuu aika pinnalliselta, murehtia ikää kun täällä kuitenkin vielä ollaan, mikään täällä ei ole itsestään selvää, en jaksa enää kriiseillä ikää. Mutta eihän sitä tiedä mitä 5-kymppisyys tuo tullessaan…

Onko sulla mitään periaatteita tai suuntaviivoja syömisessä? Miten herkuttelet?

Arkiruokailussa pyrin syömään niin, että ruoka on kropalle helposti käytettävissä, haluan syödä helposti sulavaa ruokaa. Minulla ei ole arkisin koskaan turvotusta, koska syön sillä tavalla että ruoka sulaa hyvin. Jos taas söisin random-sapuskaa, tiedän että tilanne olisi toinen, turvottaisi, kertyisi painoa jne. Teen arkisin pääasiassa ruuan itse.

Toisin sanoen syön niinkuin urheilijat syö;  esimerkiksi aamuisin puuroa, raejuustoa, voisilmän, marjoja, lounaaksi lihaa ja perunaa salaatin ja oliiviöljyn  kera, samanlainen ateria iltapäivällä, alkuillasta kanaa ja riisiä tai leipää, juustoa,  kalkkunaa, kananmunia ja avokadoa, illalla syön uudestaan puuron ja munakkaan sekä marjoja.  Syön hedelmiä myös päivittäin ja herkuttelen omasta mielestäni  myös päivittäin, mutta sokeria syön harvoin. Siitä tulee huono olo ja mielummin syön vaikka kunnon ison korvapuustin kotikulmani Cafe Maroccosta ostettuna, kuin syön karkkia.Toki välillä haluan pussin irttareita tai pms-sekoiluissani Maraboun Oreo-levyn mutta kyllä ne on harvassa.

Pääsääntöisesti oon syönyt samalla tavalla viimeiset 25 vuotta, aloin miettiä safkahommia tarkemmin kun aloitin treenaamisen 16-vuotiaana. Syön myös ulkona, kun tapaan ystäviä ja herkuttelen välillä. Silloin syön mitä tekee mieli. Myös kisaprepillä sallin itselleni tankkauspäivinä herkkuja hieman. Sanoisin että ympäri vuoden syön 90% terveellisesti, loput on sitten mitä on 🙂 Olen ollut elämästäni vuosikausia dieteillä, joten elämäntapani on automaatio. Oikeastaan nykyään suurta eroa ei ole sillä olenko menossa kisoihin vai en, siinä miten syön, syön vain kisoihin valmistautuessa vähemmän, niin että kroppa polttaa rasvaa.

Syön 4-5 ateriaa päivässä, kilokaloreita keskimäärin  1800-2500, riippuen siitä, olenko menossa kisoihin vai en.  Syön tasaisesti hiilareita noin 45-50% päivittäisestä energiasta, proteiineista 25-35% ja rasvoista noin. 25%. En laske kaloreita kisakauden ulkopuolella, dietillä lasken, koska haluan olla tarkka ja saan parempia tuloksia kun teen asiat tarkasti kuin sinne päin. Se palkitsee.

Herkuttelut painottuu omalla kohdalla sosiaalisiin tilanteisiin, arkisin syön tavallisesti itse valmistettua ruokaa. Minulla on myös ruokabudjetti ja tykkään tehdä ruokani itse. Toki nautin ravintolaruuasta, mutta minulla on usein taipumusta syödä ravintolassa liikaa, päivittäin ulkona syömällä kerryttäisin helposti kiloja, se on yksi syy sillä että näen vaivaa valmistaa ruokani itse, jolloin tiedän mitä syön. Reissatessa syön ulkona ja herkuttelen päivittäin, mutta reissuja ei ole jatkuvasti, suhtaudun niihin kuin juhliin, toki terveellisestikin voi hetkutella.  Nautin ruuasta todella paljon, mutta yhtä tärkeää on sen tuoma hyvä olo, ei huono olo!

Olisiko sulla antaa vinkkejä olkapäiden tehokkaaseen kasvattamiseen?

Kaiken perusta on hyvät perusvoimatasot, satsaa pystypunnerruksiin, kasvata niissä sarjapainoja.  Hanki ensin hyvä peruskunto ja vasta sitten on aika priorisoida eri lihasryhmiä. Hyvä priorisaatio voisi olla 10 viikon jakso, jossa kaksi tehopätkää joissa teet 3 kertaa viikossa olkapäät, neljä viikkoa nousujohteisesti, viikon lepo/ kevennys väliin ja uudestaan sama setti. Huomioi tämä tietysti ohjelman kokonaistyömäärässä eli vähennä jostain pois.

Tee vaihtelevin toistoin liikkeitä, 6-15 akselilla, satsaa oikeaan tekniikkaan, hyvään lavan kontrolliin liikkeitä tehdessäsi ja lihastuntumaan. Syksyksi oon suunnittelemassa kehonmuokkauksesta kiinnostuneille uutta verkkovalmennusta jossa olkapäät saa kyytiä, kannattaa siis olla kuulolla! Erittäin hyviä todella monelle perustreenaajalle sopivia  mun suunnittelemia treeniohjelmia löytyy lisää täältä;

                                       https://www.fitclubfinland.fi/valmentajat/katarina-tunturi

Kysymykset ovat tällä erää tässä, minä lähden nyt lenkille  ja toivotan kaikille oikein mahtavaa alkanutta heinäkuuta! Pahoittelut mahdollisista kirjoitusvirheistä <3

-Katarina –

 

Kategoria:
  Blogi
tämä kirjoitus jaettu 0 kertaa
 200
Kirjoittajasta

 Katarina Tunturi

  (6 blogikirjoitusta)

Tarjoan valmennusta liikunnan vasta-alkajista fitnessurheilijoihin. Missioni on lisätä hyvinvointia ja energisyyttä opastamalla Suomalaiset lihaskuntoharjoittelun pariin.

Kommentoi

Your email address will not be published.

* Copy This Password *

* Type Or Paste Password Here *